Sakupe on uudistanut Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) työasun sairaalan henkilökunnan palautteiden perusteella. Asujen käyttäjät ovat olleet tiiviisti mukana uudistuksessa muun muassa koekäyttämällä niitä syksyllä 2018 ja vastaamalla erilaisiin kyselyihin. Palautteiden perusteella henkilökunta toivoi työasulta hengittävyyttä, joustavuutta sekä keveyden ja miellyttävyyden tuntua. Nämä kaikki ominaisuudet silmällä pitäen valitsimme yhdessä sairaalan kanssa heille raikkaan sinisen työasun, joka on materiaaliltaan pehmeää mikrokuitua.

Yksi uuden työasun käyttäjistä on KYSillä lääkärinä työskentelevä Joel Naukkarinen, joka edustaa myös Suomen maajoukkuetta kilpasoudussa. Voidaankin puhua, että kyseessä on kahden ammatin mies, jolle on muodostunut jonkinlainen käsitys sairaalan uudesta työasusta sekä maajoukkueen verkkareista. Sairaalan käytävillä puhutaankin jo leikkisästi ”suomiverkkareista”, joten halusimme kysyä häneltä, mistä tässä oikein on kyse.

Mainitsit LinkedIn-päivityksessäsi, että sairaalalle on saatu uudet hienot työasut. Kiitos positiivisesta palautteesta, sitä on aina ilo saada! Varmistetaan nyt vielä, ettei LinkedIn ollut vaikuttamassa mielipiteeseesi?

– Ei ollut LinkedIn, eivätkä muutkaan somekanavat. Minut löytää eri kanavista @rowingfinn -nimellä.

Uutta työasua on sairaalalla jo kutsuttu leikkisästi ”suomiverkkareiksi”. Mistä nimitys sai alkunsa?

– Nimi taisi syntyä heti, kun henkilöstö siirtyi uusiin työasuihin. Uusi asia herätti luonnollisesti keskustelua ja kuulin nimen ”suomiverkkarit” jokusen kerran. Se oli kuvaava ja hymyilytti.

Kerroit, että työasun pukeminen molemmissa ammateissasi on toiminut sinulle tärkeänä keinona orientoitua kumpaankin tehtävään. Urheilijoita ohjaa joskus taikauskoinen ajattelu siitä, miten ja missä järjestyksessä työ- tai kilpailuvarusteet puetaan päälle. Tunnistatko tästä itsesi?

– Taikauskoon en luota. Mutta fysiologiaan perehtyneenä ja subjektiivisten kokemusten myötä uskon kyllä rutiinien vaikutukseen. Niiden avulla voi tehokkaasti virittää ajatukset, tunnetilan ja fysiologiset vasteet tehtävän vaatimalle tasolle. En tunne huippu-urheilijaa, joka ei treeneihin tai varsinkaan kilpailuun valmistautumisessa hyödyntäisi rutiineja. Sanoisin, että tiedostaen tai tiedostamatta niitä hyödyntää jokainen meistä arjessaan. Ne säätävät energiaa ja lisäävät tehokkuutta. Toimivat rutiinit helpottavat myös huippusuoritukseen pääsemistä ja varsinkin sen toistamista.

Eli rutiineista voi siis olla hyötyä?

– Omien rutiinien tiedostaminen on hyödyllistä. Se mahdollistaa niiden toimivuuden arvioimisen. Itselläni jo jokaisen harjoituksen aloittaminen on tiedostettujen rutiinien siivittämää. Alkaen yleensä viimeisestä syömisestä ennen treeniä, tavaroiden pakkaamisesta, ajatuksissa treenin sisällön tuomisesta mieleen, kävelemisestä treeneihin, jossa jo yleensä teen erilaisia lyhyitä motorisia ja sensorisia taskeja. Keskityn esimerkiksi mahdollisimman tarkasti tietyn lihaksen käskyttämiseen askelsyklin aikana tai vaikka huomion siirtämiseen johonkin uuteen proprioseptiseen aistimukseen, joka aiemmin on ollut tiedostamaton. Sopivassa kohtaa riippuen harjoituksen fyysisestä vaativuudesta ajatusten siirtäminen harjoitukseen, mikä saa aikaan voimakkaat vasteet säätelyjärjestelmissä, kuten fysiologisen stressitilan. Visualisointi on myös tehokasta. Harjoituspaikalle saapuminen, varusteiden vaihtaminen, sosiaalinen ympäristö, alkulämmittely jne. Listaa voisi tarkentaa pitkäänkin. Vaikka rutiinin helpottavat, niin välillä on hyvä myös tarkoituksella kokeilla rikkoa tuttua kaavaa. Ja varsinkin olla ahdistumatta siitä, että se muuttuu ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksesta. Oma ajatus on rutiineista varmin, kun sen oppii valjastamaan tarkoitusta edistäväksi.

Lopuksi vielä tärkeä kysymys: kumpi työasuistasi on mukavampi päällä?

– Riippuu ehdottomasti työtehtävästä! Molemmissa töissä on aika tiukat vaatimukset työasun toimivuuden kannalta. En kokeilisi asuja ristiin, vaikka nyt on isompi riski mennä sekaisin!

Kiitos Joel haastattelusta ja tsemppiä molempiin ammatteihin!

Faktat

Kuka: Joel Naukkarinen

Syntymäaika: 30.03.1993

Kotoisin: Ummeljoki, Kouvola

Ammatti: Soutaja

Ohessa: Valmistuva lääketieteen opiskelija, yhdeksän vuoden opiskelun jälkeen

Saavutuksia: 6 MM-mitalia ja 3 EM-mitalia sisäsoudussa, opiskelijoiden MM-pronssi ja 3 EM-mitalia, muutama kymmenen MM-, EM-, MC- ja U23MM-sijoitusta välillä 9. –30. eri veneluokissa ja arvokisaedustus kolmessa eri lajissa. 141 SM-mitalia, 10 SE-tulosta ja 2 maailmanennätystä.

Tavoite: Olympiakulta

Somessa: @rowingfinn