Yhteistyö Sakupen kanssa on jättipotti Varpaisjärven Pesulalle: ”Ilman sopimusta joutuisin irtisanomaan työntekijäni”
Varpaisjärven Pesulan yrittäjä Kirsi Koistinen kiittää Sakupen kilpailutusta avoimeksi ja reiluksi: ” Minulle tuli olo, että kilpailutuksiin ei haluta mukaan koijareita, jotka polkevat hintoja.”
Varpaisjärven Pesulassa piisaa tällä hetkellä kiirettä. Pesula osallistui Sakupen järjestämään tarjouskilpailuun asukaspyykkien pesulapalveluista ja pärjäsi siinä hienosti.
Tarjouskilpailun perusteella Sakupe valitsi kaikkiaan kahdeksan yritystä puitesopimuskumppaniksi seuraavalle hankintakaudelle. Näistä Varpaisjärven pesula sijoittui edullisten hintojen sekä hyvän palvelukyvyn perusteella ykköspaikalle.
Nyt pesulan kuuden työntekijän ja kuljettajan päivät ovat täynnä töitä.
Varpaisjärven Pesulan nykyinen yrittäjä Kirsi Koistinen kertoo, että yhteistyö Sakupen kanssa on jatkunut vuodesta 2011, mutta nyt sopimus oli katkolla.
– Kun näin ensimmäiset paperit, minulle tuli paniikki. Kauhistuin ja luulin menettäväni kumppanuuden, Koistinen sanoo.
Kilpailutusdokumentit tuntuivat aluksi todella vaikeilta. Lopulta dokumenttien tarkempi lukeminen avasi asiaa sen verran, että Koistinen päätyi kysymään kilpailutuksesta lisätietoja markkinavuoropuhelussa.
– Pystyin soittamaan asiasta suoraan Sakupelle ja kysymään kilpailutuksesta. Sain lisätietoa ja myös tiedon siitä, milloin kilpailutuksen luonnos on tulossa. Sain muiden markkinatoimijoiden kanssa luonnoksen, jota saimme kommentoida. Kommenttimme otettiin myös huomioon.
Kun lopullinen tarjouspyyntö sitten tuli, se oli pilkottu eri osiin. Koistinen päätti jättää tarjouksen.
Toimiva vuoropuhelu ja kilpailutuksen pilkkominen sopiviin osiin on pk-yrityksen elinehto
Varpaisjärven Pesula hoitaa Sakupen puolesta usean alueen nimettyä pyykkiä, eli käytännössä muun muassa vammais- ja vanhuspalveluiden piirissä olevien ihmisten omien vaatteiden pesun.
Sen peseminen on järkevämpää ja kustannustehokkaampaa paikallisesti verrattuna suurten sairaaloiden tekstiilien pesuun, jotka eivät ole nimettyjä ja kiertävät vuokratekstiiliperiaatteella sairaalasta toiseen.
Koistinen on tyytyväinen, että kilpailutus oli pilkottu osiin. Silloin myös pienemmät yritykset pystyvät osallistumaan niihin.
– Emme olisi edes pystyneet osallistumaan sellaiseen kilpailutukseen, jossa olisi pitänyt tarjota kokonaisuus liinavaatteista ja kuljetuksista lähtien. Se olisi ollut meille mahdoton toteuttaa.
Koistinen kiittää inhouse-yritys Sakupen kilpailutusprosessia reiluksi ja läpinäkyväksi.
– Koen, että tämä on tiivistä ja hyvää yhteistyötä. Pystyn itse vaikuttamaan hintoihin ja neuvottelemme asioista puolin ja toisin.
Kilpailutuksista pitäisi tehdä helpompia
Sakupen toimitusjohtaja Antti Tervo nostaa Varpaisjärven Pesulan toiminnan hyväksi esimerkiksi pesulapalveluiden monipuolisesta tarpeesta. Pesulassa pestään perinteisesti asiakkaan omistamat tekstiilit ja palautetaan ne puhtaana asiakkaille.
Teollisessa mittakaavassa tuotettavien vuokratekstiilipalveluiden lähtökohtana on puolestaan suuri valikoima, jota huolletaan hyvin suurena massana. Näin tuotteiden hankintahinta ja niiden huoltaminen saadaan mahdollisimman edulliseksi.
– Perinteinen pesulatoiminta ja teollisen mittakaavan tekstiilivuokraus ovat kaksi eri asiaa. Molemmille on paikkansa, koska hyvinvointialueet tarvitsevat sekä pesulapalveluita että vuokratekstiilipalveluita. Pesuloita on paljon, mutta vuokratekstiilipalveluita tarjoavia yrityksiä on vähän. Siksi Sakupe ostaa pesulapalveluita yrityksiltä julkisen hankinnan pelisääntöjen mukaisesti ja tuottaa vuokratekstiilipalvelut suurimmaksi osaksi itse.
Julkisuudessa on viime aikoina esitetty huolta siitä, että kilpailutuksia pitäisi tehdä nykyistä enemmän ja tarjouksia saadaan liian vähän. Tervo jakaa tämän huolen.
– Voisiko olla niin, että hankintayksiköt tekisivät kilpailutuksia enemmän, jos tarjouspyynnön tekeminen ja hankintaprosessin läpivienti olisi nykyistä helpompaa? Olen kuullut sekä hankintayksiköiden että tarjoajien pitävän nykyistä mallia turhan vaikeana. Samaan aikaan kun toivotaan lisää kilpailua, kilpailun järjestämisestä ja siihen osallistumisesta on tehty entistä vaikeampaa. On aika kohtuutonta vaatia yrityksiltä, että hankkikaa lisää kilpailutusosaamista.
EU-direktiiviä tiukempi lainsäädäntö ei ole lisännyt kilpailua
Suomessa on tällä hetkellä tiukempi hankintalaki esimerkiksi kilpailutusrajoista kuin mitä EU-direktiivi määrittelee. Antti Tervo ihmettelee, miksi kansallisella hankintalainsäädännöllä on haluttu tehdä muuta Eurooppaa tiukemmat säännöt.
– En ole havainnut, että Suomi olisi viisi vuotta voimassa olleen hankintalakinsa ansiosta saavuttanut lisää kilpailua tai muuta Eurooppaa paremmin toimivat markkinat. EU-direktiivi olisi ollut riittävän tiukka säätelemään julkisten hankintojen menettelytapoja. Pärjätäänhän sillä muuallakin Euroopassa.
Hän toivoo, että kilpailutuksiin tulisi lisää maalaisjärkeä ja pelisääntöjä helpotettaisiin.
– Me pystyisimme aivan varmasti tekemään avoimia, reiluja ja tasapuolisia kilpailutuksia ilman nykyisenkaltaista Excel-savottaa. Olemme puolin ja toisin ajattelevia ihmisiä. Ei yksityiselläkään puolella voida ottaa ennen tarjouspyyntöä kaikkia asioita huomioon. Julkisella puolella näin pitää kuitenkin toimia.
Tervo ehdottaa, että kilpailutusten reiluus varmistettaisiin muutoin kuin raskaalla byrokratialla.
– Näinä aikoina on aiheellista etsiä julkisista hankinnoista säästömahdollisuuksia, ja erilaisia selvityksiä säästökeinoista on tehtykin. Itse toivoisin, että hyvässä tarkoituksessa ei kuitenkaan käytetä lääkkeenä vielä entistä vaikeammin sovellettavia normeja, vaan lähestyttäisiin asiaa käytännön tekemisen kautta.
– Yleensä sellaiset asiat yleistyvät, jotka tehdään ihmisille mahdollisimman helpoksi arjessa toteuttaa. Näin ajattelen julkisissa hankinnoissakin tapahtuvan. Jos tarjouspyynnön tekeminen ja siihen vastaaminen koetaan helpoksi, kilpailu lisääntyy. Viime vuosina on valitettavasti kuljettu toiseen suuntaan. Tämä suunta voitaisiin kääntää vähentämällä mutkikkaasti sovellettavaa sääntelyä, Tervo toteaa.
Inhouse-yhteistyö tuo jopa 70% liikevaihdosta
Sakupen kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen ansiosta Varpaisjärven Pesulan vuosi 2023 näyttää hyvältä. Yrityksen liikevaihtotavoite on 500 000 euroa, josta Sakupen sopimuksen arvo on jopa 70 prosenttia. Varpaisjärven Pesula on merkittävä työllistäjä pienellä paikkakunnalla.
– Ilman Sakupe-sopimusta olisin todennäköisesti joutunut irtisanomaan työntekijäni. Korona-aika iski kovasti matkailu- ja tapahtuma-alalle ja se vähensi aiempia pesulatöitä.
Koistinen myös arvostaa tarjousprosessin tarkkuutta.
– Minusta on hyvä, että siellä kysyttiin muun muassa verovelkatodistuksia. Minulle tuli olo, että kilpailutuksiin ei haluta mukaan koijareita, jotka polkevat hintoja.
Sakupen toimitusjohtaja Antti Tervo ei ymmärrä, miksi inhouse-yritykset ja täysin markkinaehtoiset yritykset on asetettu vastakkain julkisessa keskustelussa.
– Tällainen ei rakenna yhteistyötä. Alaamme tuntevien silmissä vastakkainasettelua lietsova kommentointi osoittaa vääristynyttä kuvaa alamme tilanteesta ja täydellistä ymmärtämättömyyttä konkreettisesta arjen työstä ja yhteistyöstä inhouse-yritysten ja markkinaehtoisten pk-yritysten välillä.
Tervo kannustaa yrityksiä osallistumaan kilpailutuksiin ja kysymään tarkennuksia kilpailuttajilta. Pesulapalveluiden kilpailutus tehtiin esimerkiksi niin, että tarjouspyynnön kohdat tehtiin mahdollisimman selkeiksi heti alussa.
Sen jälkeen tarjouspyyntöä vielä tarkennettiin markkinavuoropuhelussa tulleiden kommenttien perusteella. Itse kilpailutuksen ollessa voimassa kilpailuttaja ei voi auttaa tarjoajia kuin teknisissä asioissa.
– Mahdollisimman huolellinen markkinavuoropuhelu varmistaa onnistuneen kilpailutuksen, se on vaihe, jossa kilpailutukseen voi vaikuttaa. Toki yritysten vastuulla on osallistua niihin. Jos kilpailutukset tuntuvat hankalilta, niihin voi pyytää apua myös esimerkiksi paikallisilta yrittäjäjärjestöiltä. Toki mekin autamme kaikin sallituin tavoin, Tervo muistuttaa.
